Kun rengistä tulee isäntä...

Nyt alkusyksystä on ilmestynyt merkittäviä raportteja koskien teknologian mahdollisia vaikutuksia Suomen tulevaisuudelle sekä ylipäätänsä työn tulevaisuudelle maailmassa. Ensin mainittu   "  Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut"  on Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan  teettämä selvitys ja jälkimmäinen raportti ilmestyi Oxfordin yliopiston toimesta syyskuussa koskien eri ammattien herkkyyttä automaatiolle.

Molempien raporttien sisältämien ajatusten soisi  vaivaavan  päätöksentekijöiden yöunia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kahdenkymmenen seuraavan vuoden aikana maailma muuttuu voimakkaammin kuin mitä oli aikanaan muutos maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan. Itse asiassa olemme vasta ns. tietoyhteiskunnan alkuhämärässä ja muutosaalto rynnistää läpi globaalin yhteisön haluamme sitä tai emme. Kansallisvaltioilla on tässä menossa sopeutujan rooli, kun globaalit toimijat tekevät omia ratkaisujaan riippumatta paikallisesta lainsäädännöstä, veroista ja kulttuurista.

Varmaankaan kaikki esitetyt näkemykset eivät toteudu sellaisenaan ja jotkut kaavaillut muutokset  saattavat jäädä toteutumatta. Tulevaisuudessa syntyy ilmiöitä ja innovaatioita, joita ei vielä edes tunnisteta.  Monien teknologisten uutuuksien yhteisvaikutukset ovat vielä sumun peitossa. Itse arvelisin, että ihmiskunnan edessä olevat muutospaineet ovat paljon voimakkaampia kuin mitä nyt pystymme kuvittelemaan.

Ja nytkin on jo näköpiirissä, että noin puolet nykyisistä ammateista automatisoituvat parissakymmenessä vuodessa  ja tilalle tulevat uudet ammatit vaativat täysin toisenlaisia valmiuksia. Kun teknologian aiheuttamaan muutosaaltoon lisätään muut tiedossa olevat haasteet: maapallon käynnissä oleva ilmastonmuutos, markkinatalouden kriisi, kehitysmaiden muuttuva rooli jne, ei tulevilta vuosilta tule puheenaiheet loppumaan. Ehkäpä iltapäivälehdet jopa huomaavat, että julkkisten ja tositv-sarjojen ohi ovat lukijoiden mielenkiinnossa nousseet reaalielämän jatkuvat mullistukset:)

Yksilötasolla edessä on joka tapauksessa voimakas elinympäristön teknistyminen sekä hyvässä että pahassa. Robottien hoitama liikenne, terveydentilan seuranta-automaatio, vähittäiskaupan automatisoituminen,  lähivalmistuksen yleistyminen, oman työn sisällön muuttuminen ja jatkuva uudelleenoppimisen tarve....lista on pitkä.  Moni meistä tulee elämään tämän kehityksen lävitse ja ainakin jälkipolville tämä scifimäinen maailma tullee osaksi arkea.

On mielenkiintoista seurata, miten esim ammattiyhdistysliike reagoi näihin muutossuuntiin. Onko halua jarruttaa kehitystä kansantalouden kustannuksella pyrkien säilyttämään mahdollisimman pitkään jäsenkunnan saavutetut edut? Vai osataanko nähdä kokonaisuus ja Suomen etu muuttuvassa maailmassa ja ennakoida ja sopeutua maailman menoon? Joka tapauksessa  tekniikan tuomista muutoksista pitäisi käynnistää keskustelu jo nyt ja näin valmistella asenneilmastoa tuleviin trendeihin. Niistä ei selviä työntämällä pään pensaaseen; ei yksilö, yritys, järjestö, kunta taikka valtio.

Jokaisen olisi syytä kysyä omien vastuualueidensa kohdalta: Mitä voimistuva teknologian ote vaikuttaa asiayhteyteen ja miten asiaa voisi ryhtyä ennakoimaan, ettei tulisi aikanaan yllätetyksi?

Näihin pohteisiin ja keskusteluihin nämä kaksi raporttia antavat jo hyviä aineksia ja lisää näkemyksiä syntyy maailmalla koko ajan. Nopeat reagoijat syövät hitaat tässäkin asiayhteydessä. Eli raportit kannattaa lukea, vaikka ne viestinnällisesti ovatkin aika vaikeita omaksua, mutta haastetta elämään!